Santahaminan NMKY:n historia

Itä-Helsingin edustalla sijaitsee linnoitettu saari, jonka porttien taakse pääsee vain luvalla. NMKY on yksi harvoja ulkopuolisia järjestöjä, joilla on ollut vahva jalansija Santahaminan varuskunta-alueen elämässä. Yhdistys onkin toiminut sotilassaarella jo lähes itsenäisyyden ajan alusta asti.

Monikaan ei tiedä, että Santahaminan pitäisi kaiken järjen mukaan olla Suomen pääkaupunki. Ruotsin kuningas määräsi pienen kauppakylän laajentamisen maan toimintojen keskukseksi kahdesti - ensin 1500- ja sitten 1600-luvulla. Vantaan Helsingissä asuneiden vanhojen kauppasukujen edustajat vastustivat kuitenkin hanketta ja siitä lopulta luovuttiin.

Vielä harvempi tietää, että NMKY on ollut mukana Helsingin ainoan maavoimien varuskunnan toiminnassa liki itsenäisyyden ajan alusta alkaen. Ensimmäinen Namikan tarjoama palvelu saarella oli sotilaskoti. Vuoden 1918 veljessodan päätyttyä Helsinkiin valkoisten avuksi saapuneet, Hotel Hospiziin (nykyinen Hotel Arthur) majoittuneet saksalaiset sotilaat marssivat yhdistyksen pääkallonpaikalle Vuorikadulle. Kysymys kuului: ”Missä sotilaskoti?”

Saksassa paikallinen NMKY oli jo 1800-luvun puolelta alkaen tarjonnut sotilaille lepopaikan, jonne saattoi hetkeksi piiloutua rankalta sotilaselämältä ja käskytykseltä. Niinpä Vuorikadulla pidettiin huhtikuussa 1918 ensimmäinen sotilasilta, jossa luettiin, veisattiin ja pidettiin hartaus.

Saksasta saapuneiden valkoisten jääkärien toimeliaisuuden seurauksena sotilaskotitoiminta laajeni pian ympäri Suomea. HNMKY:n toimesta rakennettiin vuonna 1920 Santahaminaan punainen puurakennus, joka toimi jonkin aikaa sotilaskotina. Tilat vaihtuivat parikin kertaa, ja lopulta Namika rakensi nykyisen punatiilisen sotilaskotirakennuksen vuonna 1980 nk. valkoisen sotilaskodin paikalle. Vuonna 2003 sotilaskotitoiminnan rahoitus- ja vetovastuu Santahaminassa luovutettiin toimipisteiden lakkauttamisen takia ilman kotia jääneelle Helsingin Seudun Sotilaskotiyhdistykselle.

Nyt kun sotilaskotia ei enää ole, on nuorten varusmiesten kristillisen yhdistyksen merkitys saarella hiipunut. Uusia tavoitteita on löydetty toisaalta – varhaisnuorten parista. Santahaminassa asuu vakinaisesti noin 580 henkilöä, joista suurimman osan muodostavat puolustusvoimien henkilökunta ja heidän perheensä. Santiksessa on oma ala-aste, jossa koulua käy noin 140 lasta.

Namikan toinen perinne saarella onkin ollut varhaisnuorisotyön parissa. Kymmeniä vuosia koululla pyörineet kerhot ovat keskittyneet milloin mihinkin lajiin – esimerkiksi 70-luvulla koripalloon. Uudella vuosituhannella ala-asteella on toiminut sählykerho, johon on osallistunut aktiivisesti parikymmentä lasta. Toiminnan laajentamiseksi niin saarella kuin sen läheisyydessäkin nimettiin allekirjoittanut paikalliseksi toimintasihteeriksi. Työhöni kuuluu mm. selvittää mahdollisuuksia palvella niin pysyviä kuin väliaikaisiakin saarelaisia ja tehdä NMKY taas tutuksi Santahaminassa.

Aikojen muuttuessa saa nähdä, rakennetaanko Santahaminan saarelle kaupungin toiveiden mukaan lisää asutusta. Hyviä perusteluja on esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Kävi kinassa miten tahansa, HNMKY:n juuret saarella ovat syvät ja yhdistyksen tehtävä saarella pysyy samana - lasten fyysinen, henkinen ja hengellinen kasvu on tärkeää omistussuhteista ja lukumäärästä riippumatta.

Janne Sundqvist
Santahaminan toimintasihteeri 2005-2006

Lisää tietoa osoitteesta www.santahamina.fi